Pigmenttimuutokset

Ihossa voi olla erilaisia pigmenttimuutoksia, kuten liikapigmentaatiota (hyperpigmentaatio) tai liian vähän pigmenttiä (hypopigmentaatio). Useimmiten väriongelmia ihoon muodostavat hyperpigmentaatio-ongelmat, joita on myös helpompi hoitaa. Pigmenttimuutosten taustalla voi olla erilaisia tekijöitä, ja parhaimpaan tulokseen päästään, kun ensin selvitetään ongelmien taustalla vaikuttavat syyt, jonka jälkeen asiakkaalle räätälöidään henkilökohtainen hoitosuunnitelma, jossa asiakas huomioidaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Pigmentin eli värin muodostuminen ihoon

Ihonvärin saavat aikaan melaniinipigmentit. Melaniinipigmenttejä on kahta erilaista; ruskea tai musta eumelaniini sekä kellanpunainen feomelaniini. Melaniini antaa ihon lisäksi värin myös hiuksille ja silmille. Melaniini syntyy melanosyyttisoluissa tyvisolukerroksessa. Melaniinin muodostumista kutsutaan melaniinisynteesiksi. Melaniinisynteesissä aminohappo 4- hydroksifenyylialaniini eli tyrosiini hapettuu 3,4-dihydroksifenyylialaniiniksi eli L-DOPA:ksi ja siitä edelleen L-DOPAkinokiniksi tai L-DOPAkromiksi, ja siitä lopulta eumelaniiniksi tai feomelaniiniksi. Tyrosiinia hapettaa tyrosinaasi-entsyymi, joka vaikuttaa siis melaniin tuotannon nopeuteen. Tyrosinaasin toimintaa kiihdyttävät muun muassa ultraviolettisäteily, DNA:n osaset kuten tymidiini dinukleotidit, joita syntyy altistuksesta UV-säteilylle sekä melanosyyttejä stimuloiva hormoni MSH.

Melaniinia kuljettavat ylöspäin ihossa melanosomit eli melaniinia sisältävät pienet soluliman jyväset. Melanosomi on siis ikään kuin melaniinin 14 kuljetin. Melanosyyteissä on haarat eli dendriitit joiden avulla melanosomit siirtyvät tyvisolukerroksesta keratinosyytteihin. Melanogeneesiksi kutsutaan prosessia, jossa melaniini syntyy. Toisin sanoen tässä prosessissa melanosomit kehittyvät ja siirtyvät keratinosyytteihin. Melanogeneesi alkaa melanosomeissa, jotka sisältävät tyrosinaasia, mutta ovat vielä väriltään kirkkaita. Seuraavaksi melanosomi ottaa soikean muodon ja tällöin alkaa muodostua melaniinia. Melanosomit alkavat tummua ja siirtyä kohti dendriittejä. Lopulta melanosomit ovat läpinäkymättömiä ja valmiita siirtymään dendriittien avulla keratinosyytteihin. Kun melanosomit ovat siirtyneet keratinosyytteihin, niiden kohtalo riippuu rodusta ja perintötekijöistä. Melaniini suojaa ultraviolettisäteilyltä, joten ihon altistuessa ultraviolettisäteilylle melanosomit asettuvat keratonisyyteissä ryhmiksi tumien yläpuolelle suojaaman tuman DNAta. Se näkyy ihon tummumisena ja näin syntyy auringon tai solariumin aikaansaama rusketus. Ruskettuminen on siis ihon suojamekanismi.

Ihonvärien erot

Ihonväri voi vaihdella erittäin vaaleasta hyvin tummanruskeaan. Ihmisen ihonväri kehittyy aivan raskauden loppuvaiheilla, minkä takia tummaihoiset vauvatkin saattavat olla aluksi vaaleampia ja tummua myöhemmin. Ihminen kehittyi Afrikassa ensin todennäköisesti suojanaan tumma karvapeite ja myöhemmin enemmän melaniinia sisältävänä tummanruskeana ihona, joka suojaa ultraviolettisäteilyn haittoja vastaan. Tämän jälkeen, mitä pohjoisemmaksi ihminen on muuttanut, niin sitä vaaleammaksi ihonväri on kehittynyt.

Ihmiset jaotellaan ihonvärin mukaan useimmiten kolmeen eri ihonväriin; kaukasialaiseen eli länsimaalaiseen vaaleaan ihoon, aasialaiseen ja tummaan ihoon. Melanosyyttejä on ihossa 15 noin tuhat neliömillimetriä kohden ja määrä vaihtelee eri ihoalueilla. Eri roduilla melanosyyttisolujen ja melanosomien määrä on lähes sama, joten se ei vaikuta ihonvärien eroihin. Erot kaukasialaisen, aasialaisen ja tumman ihon välillä selittyvät prosessissa, jossa melanosomit siirtyvät melanosyyteistä keratinosyytteihin, melaniinin kemiallisessa hajoamisprosessissa sekä siinä miten melanosomit ovat jakautuneet ihon kerroksissa.

Vaaleassa, kaukasialaisessa ihossa melanosomit ovat jakautuneet epätasaisesti, mutta pääasiassa ne kuitenkin sijaitsevat tyvisolukerroksessa. Tummaihoisilla melanosomeja taas löytyy kaikista epidermiksen kerroksista tasaisesti. Vaaleassa ihossa melanosomit ovat kasautuneet yhteen, ikään kuin nippuihin, kun taas tummassa ihossa melanosomit ovat yksittäin hajallaan tasaisesti jakautuneena. Tummassa ihossa melanosyyttisolut ovat aktiivisempia. Ne siis tuottavat enemmän melaniinia, melanosomit ovat suurempia ja näin täyttyneet suuremmalla määrällä melaniinia. Kaukasialaisessa ihossa melanosomien hajoaminen on nopeaa. Ensin melanosomit siirtyvät keratinosyytteihin, jossa ne alkavat hajota, kunnes keratinosyytit ovat siirtyneet sarveissolukerrokseen ja melanosomeja ei ole enää jäljellä. Myös aasialaisessa ihossa tapahtuu melanosomien hajoamista, mutta ei samalla nopeudella kuin kaukasialaisessa ihossa. Tummassa ihossa melanosomit hajoavat vain vähän tai eivät hajoa lainkaan.

UV-säteily & D-vitamiini

Vaikka ultraviolettisäteilystä on paljon haittoja, kuten ihosyöpä, on siitä myös hyötyä. Ultraviolettisäteily on osallisena D-vitamiinin muodostuksessa ihossa ja on siten tarpeellista ihmiselle. Tämän takia uskotaan, että vaalea iho on kehittynyt pohjoisilla alueilla, jossa ultraviolettisäteily on vähäisempää. Näin vaalea iho, jossa ei ole niin paljon suojaa ultraviolettisäteilyä vastaan, pystyy paremmin hyödyntämään epäsäännöllisen auringonpaisteen sekä tuottamaan D-vitamiinia. Tutkimuksissa on löydetty yhteys alhaisen ultraviolettisäteilyn ja vaalean ihon välillä sekä tumman ihon ja korkean ultraviolettisäteilyn välillä. Tästä syystä tummaihoiset saattavat pohjoisissa oloissa kärsiä D-vitamiinin puutoksesta, mikä siis johtuu vähäisestä ultraviolettisäteilyn määrästä.

Ihon väriin vaikuttavat tekijät

Pigmentaation määrään ja ihonväriin vaikuttavat perimä, hormonit sekä ympäristö. Näiden lisäksi ihonvärin muodostumiseen voivat vaikuttaa muun muassa karotenoidit sekä hemoglobiini. Pigmentaatio voidaan jakaa kahteen tyyppiin, rakennepigmentaatioon sekä mukautuvaan pigmentaatioon. Rakennepigmentaatio vaikuttaa pääasialliseen ihonväriin, on perimän ohjaamaa sekä sitä on vaikeampi vaalentaa. Mukautuvaa pigmentaatiota aiheuttavat esimerkiksi UV-säteily, akne, hormonit tai ihovauriot.

Ihon pigmenttimuutokset

Iho on harvoin tasaisen värinen kauttaaltaan. Ihossa voi siis olla erilaisia värimuutoksia, joita kutsutaan pigmenttimuutoksiksi. Ihossa voi muodostua liikaa tai liian vähän pigmenttiä, joka voi olla jakautunut epätasaisesti ja näin ihoon voi muodostua muusta ihonväristä eroavia läiskiä. Pigmenttimuutoksia voi muodostua yhtä lailla sekä vaaleaan että tummaan ihoon.

Pisamat ovat melaniinin aikaansaamia pigmenttipilkkuja, joita on useimmiten punahiuksisilla. Pisamat tummuvat ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja niissä on normaali määrä melanosyyttisoluja, mutta normaalia enemmän melaniinia.

Kesakoiksi tai lentigoiksi kutsutut läiskät ovat pisamia tummempia ja suurempia. Niissä sekä melanosyyttien että melaniinin määrä ovat normaalia suuremmat. Ultraviolettisäteily voi aiheuttaa niin kutsuttuja 16 aurinkokesakkoja (solarlentigoja) paikkoihin, jotka ovat altistuneet auringolle.

Usein iän, ultraviolettisäteilyn tai hormonaalisten muutosten myötä ihoon saattaa myös ilmestyä pigmenttimuutoksia, joita kutsutaan nimellä maksaläiskät tai melasma. Ne tummuvat helposti ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Tällaisessa liikapigmentaatiosta kärsivässä ihossa on normaali määrä melanosyyttejä, mutta melaniinia muodostuu normaalia enemmän. Useimmiten maksaläiskiä syntyy alueille, jotka altistuvat eniten auringolle, kuten otsalle, ohimoille, leukaan, poskille, nenälle, ylähuulen päälle, käsille sekä kaulalle ja dekolteelle. Niitä esiintyy tyypillisesti ikääntyneellä iholla, ehkäisypillereitä käyttävillä naisilla, raskaana olevilla sekä vaihdevuosien aikaan. Vaikka naishormonit usein vaikuttavat maksaläiskien syntyyn, myös miehillä voi olla niitä. Useimmiten jos maksaläiskät johtuvat raskaudesta tai ehkäisypillereistä, ne katoavat hormonitoiminnan tasaannuttua, kuten synnytyksen tai ehkäisypillerien käytön lopettamisen jälkeen. Maksaläiskät tummuvat helposti ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta, joten aurinkosuojan käyttö joka päivä on ehdottoman tärkeää pigmenttimuutosten hoidossa. Vaikka maksaläiskän synty johtuisi muusta tekijästä kuin auringosta, tarvitsee maksaläiskä aina uv-säteilyä tullakseen esiin.

Ihossa voi lisäksi olla erilaisia luomia. Ne ovat useimmiten pigmentti- eli neevussoluluomia ja niitä on lähes jokaisella. Ne muodostuvat melanosyytti- ja neevussoluista.

Toisenlainen pigmenttimuutos on vitiligo eli valkopälvi, jossa ihossa on vaaleita läiskiä. Näistä läiskistä puuttuvat kokonaan melanosyyttisolut ja näin ihossa ei muodostu lainkaan pigmenttiä.

Ihon pigmenttimuutosten hoito

Liikapigmentaatiosta kärsivässä ihossa on normaali määrä melanosyyttejä, mutta melaniinia muodostuu normaalia enemmän. Liiallinen pigmentti voi sijaita pelkästään epidermiksen soluissa tai olla samanaikaisesti myös dermiksen sidekudossäikeiden välissä. Mitä lähempänä ihon pintaa liiallinen pigmentti on, sitä paremmat tulokset saavutetaan ja hoito on nopeampaa.

Euroopan Komission ylläpitämän Cosing-sivuston mukaan raaka-aineita joiden funktiona ”bleaching” eli vaalentaminen, on yhteensä 194 raaka-ainetta. Tämän lisäksi vaalentamiseen käytetään myös muita raaka-aineita, joiden funktiona ei kuitenkaan virallisesti ole ihon vaalentaminen. Vaalentavien ja pigmenttimuutoksia hoitavien raaka-aineiden tehokkuutta, turvallisuutta ja toimintamekanismia on tutkittu laajasti. Vaalentavien tuotteiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja markkinoille tuodaan paljon uudenlaisia tuotteita sekä raaka-aineita.

Pigmenttimuutosten kotihoito

Useimpien vaalentavien raaka-aineiden toimintaperiaate perustuu tyrosinaasi-entsyymin vähentämiseen. Estämällä tyrosinaasi-entsyymin toimintaa voidaan vähentää melaniinin muodostumista ja pigmentin syntymistä. Tyrosinaasin estäminen ei vaikuta olemassa olevaan melaniiniin, mutta auttaa vähentämään melaniinin muodostumista jatkossa alueella, jolle tuotetta käytetään. Tyrosinaasia voidaan vähentää estämällä sen tuotantoa, estämällä sen entsymaattista aktiivisuutta tai estämällä melanosomeja ottamasta tyrosinaasia. Tyrosinaasi sisältää kuparia, joten usein sitä estävät raaka-aineet kykenevät kelatoimaan kupari-ioneja. Yksi tyrosinaasimolekyyli voi sisältää kaksi kupariatomia. Tyrosinaasin estäjät toimivat siis ikään kuin solumyrkkynä, mutta pigmentaatiota voidaan vähentää myös muilla tavoin. Ihon pigmenttiä voidaan vaalentaa myös vähentämällä altistusta UV-säteilylle, vähentämällä melanosyyttisolujen aktiivisuutta, estämällä melanosomien siirtyminen soluihin, käyttämällä hyviä antioksidantteja tai kuorimalla pigmentoituneita soluja ihon sarveiskerroksesta.

Melaniinipigmentti siis muodostuu melanosyyttisolussa, joka sijaitsee epidermiksessä tyvisolukerroksessa. Melanosomit siirtyvät sieltä keratinosyytteihin ja niiden matka epidermisten eri kerrosten läpi alkaa. Ihosolujen kierto, kun solut siirtyvät epidermiksen läpi, voi ikääntyneemmällä iholla viedä jopa 40-60 päivää. Pigmentaation vaalentamiseen käytettävät raaka-aineet vaikuttavat uuden melaniinin muodostumiseen, joten kun ihoa hoidetaan kirkastavilla ja pigmentin muodostumiseen vaikuttavilla raaka-aineilla, vaatii tulosten näkeminen vähintään yhden solunkierron. Aurinkosuoja täytyy olla jatkuvassa käytössä, jotta hoito ei ota takapakkia.

Ihon pigmenttimuutosten hoitolahoidot

Ihon pigmenttimuutosten hoidossa tehokkaimpia vaihtoehtoja ovat erilaiset happohoidot (kemialliset kuorinnat), ihon mikroneulaus tai näiden yhdistelmä. Myös erilaisilla valo- ja laser-hoidoilla voidaan hoitaa ihon värimuutoksia, mutta lämpöenergiaan perustuvissa hoidoissa on aina korkeampia riskejä, jonka lisäksi hoidot ovat usein kivuliaita ja arvokkaita. Pigmenttiongelmasta riippuen hyvään hoitotulokseen voidaan päästä happohoidoilla, varsinkin jos kyse on satunnaisista, pienemmistä ja vaaleammista pigmenttimuutoksista. Mikäli pigmenttimuutokset ovat tummia ja näkyviä, päästään yleensä parempaan hoitotulokseen, kun happohoitoon yhdistetään myös ihon mikroneulaus. Mikroneulaus käynnistää ihon luonnollisen korjausprosessin, jonka lisäksi neulauksen avulla voidaan tehostaa ihoa kirkastavien happojen ja tehoaineiden vaikutusta, kun aineet pääsevät imeytymään syvemmälle ihoon.

Ihon pigmenttimuutokset & elämäntavat

Puutteellinen ravitsemus, hormonivalmisteet, lääkkeet, tupakointi, solariumin käyttö ja auringonotto voivat altistaa ihoa pigmenttimuutoksille. Välttämällä tai vähentämällä ihon värimuutoksia edistäviä elämäntapoja, voidaan ennaltaehkäistä pigmenttimuutoksia ja ylläpitää ihon hyvää väriä. Elämäntavoista riippuen kehoon saattaa tulla erilaisia puutostiloja, jotka voivat entisestään edistää ihon värivirheiden muodostumista. Hyvällä ja henkilökohtaisesti räätälöidyllä ravintovalmennuksella voidaan lieventää haitallisten elintapojen vaikutuksia sekä edistää ihon hyvää tasapainoa.

Face It -ihovalmennus pigmenttimuutoksille

Suosittelemme pigmenttimuutoksille 6 kk pituista ihovalmennusta, jossa saat tarkat ohjeet, kuinka voit hoitaa ihoasi sekä ulkoisesti että sisäisesti. Valmennuksen pituuteen vaikuttaa myös muut ihossa tai terveydessä esiintyvät mahdolliset ongelmat.

Face It -lisäpalvelut

Hoitolassa ihon pigmenttimuutosten hoitoa voidaan tehostaa erilaisilla kasvohoidoilla. Usein ammattikäytössä olevat tuotteet saattavat olla tehokkaampia, ja niiden avulla saadaan ihossa nopeampaa ja näkyvämpää muutosta aikaiseksi. Hoitolassa tehtävillä tehokkailla kuorinnoilla saadaan ihon väriä kirkkaammaksi, jonka avulla iho vastaanottaa myös kirkastavat raaka-aineet paremmin. Kosmetologi voi myös käyttää erilaisia apuvälineitä kuten mikroneulausta saadakseen ihon korjausprosessit käynnistymään ja tehoaineet imeytymään.

Ihostasi sekä tarpeistasi riippuen ihoterapeuttimme voi toteuttaa Face It -ihovalmennuksesi yhteydessä kevyemmän Dermalogica-kasvohoidon tai astetta tehokkaamman, kirkastavan ja uudistavan Medik8-kasvohoidon. Pigmenttimuutosten hoidossa suosittelemme ensisijaisesti Medik8 -hoitoja. Face It -valmennuksesi yhteydessä saat ihoterapeutin suosituksen ihollesi parhaimmasta hoitolahoidosta. Hoitolahoidot voidaan toteuttaa missä vaiheessa vain valmennustasi. Lisäpalveluina toteutettavat kasvohoidot toteutetaan Blue Lagoonin toimipisteessä (Helsinki / Espoo).